2023 SDG-huippukokous järjestetään 18.-19 New Yorkissa.
Neljän vuoden välein kokoontuva huippukokous on maailmanlaajuinen politiikan jälleennäkeminen, jossa tarkastellaan edistystä kohti kestävämmän tulevaisuuden saavuttamista kaikille.
Tämän vuoden huippukokous on ratkaiseva, sillä se merkitsee vuoden 2030 Agendan ja sen 17 tavoitteen saavuttamisen määräajan puoliväliä. Odotukset ovat korkealla herättääkseen uudelleen toivon, optimismin ja innostuksen vuoden 2030 Agendaa kohtaan – varsinkin dramaattisen hitaan ja epätasaisen edistyksen edessä. Tietysti viime vuosien useat maailmanlaajuiset häiriöt ja kriisit ovat osittain syyllisiä joidenkin tavoitteiden hitaudesta ja käänteisestä – mutta on selvää, että monia keinoja ei ole hyödynnetty kunnolla todellisen vauhdin rakentamiseksi, varsinkin tiede.
Ilmastohätätilanteesta ja yleisestä terveydenhuollosta energian siirtymiseen ja vesiturvallisuuteen, maailmanlaajuiset tieteen ja tieteen rahoituspyrkimykset on suunniteltava perusteellisesti uudelleen ja laajennettava vastaamaan ihmiskunnan ja planeetan monimutkaisiin tarpeisiin. Ilman laajamittaista tieteellistä yhteistyötä, merkittävää rahoitusta sekä tehtävälähtöistä ja tieteidenvälistä lähestymistapaa tiede jää edelleen alihyödynnettäviksi vuoden 2030 Agendan saavuttamisessa.
Aivan kuten maailmanlaajuinen yhteisö on käyttänyt "suuren tieteen" lähestymistapoja CERNin ja Square Kilometer Array:n rakentamiseen, on enemmän kuin aika soveltaa samanlaista ajattelutapaa kestävän kehityksen haasteihimme vastaamiseksi.
Tällä hetkellä perinteinen tiedemalli, jolle on ominaista tiukka kilpailu ja hillitty rahoitus, ei suoraan vastaa kiireellisimpiin yhteiskunnallisiin ja eksistentiaalisiin tarpeisiimme. Kestävän kehityksen tieteen on oltava paljon yhteistyökykyisempää, mission johtamaa ja viime kädessä toimivaa kaikkialla, missä sitä tarvitaan. Tämä edellyttää, että kaikki sidosryhmät ovat yhdessä luomassa ja toteuttamassa yhteisiä ratkaisuja konkreettisiin kestävän kehityksen ongelmiin, jotka on tunnistettu paikallisella ja maailmanlaajuisella tasolla. Tämä edellyttää uutta tiedemallia, joka pystyy tukemaan monitieteistä ja missiovetoista tiedettä vahvasti ja kestävästi maailmanlaajuisesti.
Tämä muutos ei edellytä vain muutosta siihen, miten otamme tieteen, vaan myös olettaa tieteen rahoituksen eri tavalla. Kansainvälisten rahoituslaitosten sekä kansallisten ja hyväntekeväisyysrahoittajien on suunniteltava uudelleen tapansa olla vuorovaikutuksessa tiedesektorin kanssa kehittääkseen uusia rahoitusvälineitä laajan, yhteistyöhön perustuvan ja pitkän aikavälin missiovetoisen tutkimuksen edistämiseksi.
On aika asettaa uusi standardi kestävän kehityksen tieteelle – ja huippukokous on keskeinen hetki suunnata tieteellisiä ponnistelujamme kohti yhteistyötä, tehtävälähtöisiä tavoitteita ja innovatiivisia rahoitusmekanismeja. Varmasti kestävän tulevaisuuden turvaaminen planeetallemme ja sen asukkaille on tehtävä, jota voidaan pitää seuraavana tieteen rajana.
Kuva Donald Giannatti on Unsplash.
Lue lisää Tyynenmeren tutkijoista, jotka tarttuvat ilmastokriisiin mereltä luokkahuoneeseen Tupun ensimmäisillä apurahoilla 
Lue lisää aiheesta Innovaatiokuilu: miten globaali etelä voi saada immateriaalioikeudet toimimaan Lue lisää tapaustutkimusten hausta: Tiede toiminnassa kestävän kehityksen hyväksi | Hakuaika päättyy: 19. huhtikuuta 