Tässä numerossa on pääkirjoitus Open and Universal Science (OPUS) -hankkeesta ja sen joustavasta tutkijan arviointikehyksestä, joka tunnustaa avoimen tieteen, opetuksen, johtajuuden ja tiedon arvostamisen saavutuksia.
Kirjailijasta: Sal Music
Sal Music on viestinnän asiantuntija, jolla on yli 24 vuoden kokemus. Tällä hetkellä Sal toimii tiedonlevitys- ja viestintäosaston johtajana International Consortium of Research Staff Associationsissa (ICoRSA).
Tutkimuksen arvioinnin uudelleenajattelu: OPUS-hankkeen keskeiset tulokset
OPUS-loppukonferenssi, joka pidettiin heinäkuussa 2025 UNESCOn kansainvälisessä koulutussuunnittelun instituutissa, oli merkittävä virstanpylväs tutkimuksen arvioinnin tulevaisuuden uudistaminen kaikkialla Euroopassa ja sen ulkopuolella.
OPUS-matka alkoi yksinkertaisella kysymyksellä: Miten voimme kannustaa ja palkita avointa tiedettä? Silti OPUS-konsortio nopeasti ymmärsivät, ettei avoimen tieteen toimintaa voida erottaa muusta tutkimustyöstä. Tutkijat eivät koskaan työskentele yksinomaan avoimen tieteen parissa, eikä heitä pitäisi arvioida vain tämän toiminnan perusteella.
Avoimen ja universaalin tieteen (OPUS) ytimessä on Tutkijan arviointikehys (RAF) – työkalu, joka on suunniteltu tunnistaa ja palkita koko akateemisten panosten kirjo.
OPUS-kehys määrittelee neljä keskeistä toiminta-aluetta:
- Tutkimus (ehdotukset, tiedonhallinta, ohjelmistot, julkaisut);
- Koulutus (kurssien kehittäminen, opetus, ohjaus);
- Johtajuus (johtotehtävät, komiteoihin osallistuminen);
- Arvostus (tiedeviestintä, teollisuuden osallistaminen, yrittäjyys).
Viitekehys sisältää myös erityisen joukon indikaattoreita avoimen tieteen kannustamiseksi ja palkitsemiseksi, jotka on koottu erilliseen avoimen tieteen ura-arviointimatriisiin (OSCAM2).
Tämän lisäksi OPUS-viitekehyksen erottaa toisistaan sen joustavuus ja mukautuva rakenne. Se soveltuu eri maihin, tieteenaloihin ja organisaatiotyyppeihin ja tarjoaa joustava indikaattoreita jäykkien mittareiden sijaan. Organisaatiot voivat valita, tarkentaa, yhdistää tai jakaa indikaattoreita tarpeen mukaan.
Esimerkiksi viitekehyksen arvostusosiossa oleva ”julkaisut”-indikaattori voi sisältää sekä painetun että sosiaalisen median, ja ”esiintymiset” voivat olla fyysisiä tai digitaalisia, aina esitelmistä ja konferensseista työpajoihin ja tallenteisiin. Tämä antaa oppilaitoksille mahdollisuuden valita ja tarkentaa indikaattoreita niiden ainutlaatuisen kontekstin perusteella ja käyttää niitä määrällisesti tai laadullisesti.
Lisäksi viitekehyksessä tunnustetaan, että tutkijat voivat olla uransa eri vaiheissa ja harjoittaa erityyppistä tutkimustoimintaa. Indikaattorit on siksi erotettu toisistaan prosesseihin, tuotoksiin ja tuloksiin sen selvittämiseksi, voivatko tutkijat suorittaa toimintaa (prosessi), tuottaa konkreettisen tuloksen (tuotos) tai saavuttaa lyhyen tai keskipitkän aikavälin tuloksia.
Lopuksi, viitekehys ratkaisevasti siirtyy puhtaasti tuotospohjaisten indikaattoreiden, kuten julkaisumäärien, lehtien vaikuttavuuskertoimien ja h-indeksien, ulkopuolelle kattaakseen akateemisen työn monitahoisen luonteen.
Mutta teorialla on vähän merkitystä ilman toteutusta, ja OPUS-pilottiohjelma tuotti vakuuttavaa näyttöä siitä, että institutionaalinen muutos on saavutettavissa. Viidessä osallistuvassa organisaatiossa – kolmessa tutkimusta tekevässä ja kahdessa tutkimusta rahoittavassa – viitekehystä käytettiin ylennyskriteerien tarkistamiseen, avoimen tieteen indikaattoreiden integrointiin arviointiprosesseihin ja arvioijien kouluttamiseen vastuulliseen arviointiin. Nämä pilottihankkeet osoittivat, että johdon sitoutumisella ja räätälöidyllä tuella on mahdollista siirtyä julkaisuihin perustuvista mittareista kohti kokonaisvaltaisempia ja avoimempia arviointikäytäntöjä.
Kulttuurista vastustusta kuitenkin tutkijat, sidosryhmätja päättäjien osallistuminen osoittautui merkittäväksi, erityisesti silloin, kun avoimen tieteen toimintaa pidettiin päivittäisestä työstä irrallaan olevana lisäbyrokratiana. Onnistuneet ohjelmat ratkaisivat tämän ongelman osoittamalla selkeästi edut, tarjoamalla konkreettista tukea, tunnustamalla panokset ja integroimalla asiaankuuluvat toiminnot urakehityskehyksiin. Toinen tunnistettu haaste oli varhaisen opiskelijakunnan säilyttäminen-urakehitystutkijat sopimusten epävakauden vuoksi korosti vakaampien urapolkujen tarvetta arviointiuudistuksen rinnalla.
OPUS-projekti on vakiintunut enemmän kuin puitteita ja ohjeita; se on luonut tutkimuksen arvioinnin uudistamiseen sitoutunut käytännön yhteisö. Tie eteenpäin vaatii yhteistyötä useilla tasoilla: institutionaalisen johdon on tarjottava resursseja ja tunnustusta; kansallisten virastojen on yhdenmukaistettava politiikat avoimen tieteen periaatteiden kanssa; ja viitekehysten on tuettava eikä rasitettava jo ennestään ylikuormitettuja tutkijoita. OPUS osoittaa kuitenkin, että pienetkin askeleet voivat saada aikaan merkityksellistä muutosta.
Akateeminen kulttuuri muuttuu hitaasti, mutta selkeiden toimintasuunnitelmien, sitoutuneiden yhteisöjen ja jatkuvan tuen ansiosta kehitys kohti läpinäkyvää, vastuullista ja aidosti avointa tutkimuksen arviointia on hyvässä vauhdissa. Viitekehykset ovat valmiit; nyt on vuorossa elintärkeä työ niiden upottamiseksi osaksi tutkimuskulttuuria.!
Vastuun kieltäminen
Vierasblogeissamme esitetyt tiedot, mielipiteet ja suositukset ovat yksittäisten kirjoittajien omia, eivätkä ne välttämättä heijasta Kansainvälisen tiedeneuvoston arvoja ja uskomuksia.
Vastaanota tulevat avoimen tieteen yhteenvedot suoraan sähköpostiisi – tilaa nyt.
Avoimen tieteen viimeisimmät kehitysaskeleet
- Globaali tutkimusaloite avoimen tieteen edistämiseksi käynnistettyUusi kansainvälinen yhteistyöhanke, Global Research Initiative on Open Science (GRIOS), julkistettiin 24. syyskuuta. Sen tavoitteena on tarjota kattava synteesi ja näyttöön perustuvia suosituksia avoimen tieteen käytäntöjen edistämiseksi maailmanlaajuisesti yhteiskunnan ja itse tutkimuksen hyödyksi.
- Rahoitusvaje jarruttaa avoimen tieteen kehitystä AfrikassaAvoimen tieteen tukeminen Afrikassa kaipaa kiireellistä uudistusta, sillä korkeat julkaisumaksut ja krooninen alirahoitus uhkaavat sulkea mantereen tutkijat pois globaalista tiedontuotannosta. Syyskuussa YK:n tiedehuippukokouksessa keskusteltiin virtuaalikokouksesta.
- Avoimen tieteellisen infrastruktuurin periaatteet (POSI 2.0) julkaistuLokakuussa 2025 julkaistu POSI 2.0 päivittää yhteisölähtöisen viitekehyksen kestäville, läpinäkyville ja luotettaville tutkimusinfrastruktuureille – vahvistaen ohjeita hallinnosta, taloudellisesta kestävyydestä, avoimen lähdekoodin käytännöistä, datan hallinnasta ja pitkän aikavälin jatkuvuudesta.
Pakollisia luettavia avoimesta tieteestä
Avoimet tiedetapahtumat ja mahdollisuudet
Kuva PURISTINNAPPU on Unsplash